Sukututkimuksena alkanut ruotusotamies Johan Johansson Blomsterin vaiheiden selvittely johti koko ruotujakoisen Pohjanmaan rykmentin Kemin komppanian historiakirjan syntymiseen. Kirjassa käsitellään ruotujakolaitosta tavallisen ruotusotamiehen näkökulmasta.
Kirjan liitteenä on luettelo Suomen sotaan osallistuneista Kemin komppanian ruotusotilaista sekä heidän kohtaloistaan sodassa ja sodan jälkeen. Koko B5, 288 sivua, värikuvia ja karttoja, kovat kannet, lankasidonta, tilaustiedot, kustantaja Atrain&Nord, kustantajan hinta 33 €. Lisätietoja tapaniblomster@gmail.com sekä www.ruotusotilas.fi
Pohjanmaan rykmentissä siirryttiin viimeisenä silloisen Ruotsin rykmenteistä ruotujakoon vuodesta 1734 alkaen. Rykmentin pohjoisin komppania oli Kemin komppania, jonka ruodutusalue ulottui Limingasta ja Muhokselta aina Kemijokivarteen Rovaniemelle saakka.
Komppaniassa oli 150 ruotua, jotka jakaantuivat eri pitäjiin seuraavasti: Hailuoto 12, Liminka 7, Oulu 46, Ii 34, Kemi 44 ja Pudasjärvi 7 ruotua.
Oulun pitäjään kuului 1700-luvulla Oulunsalon kappeliseurakunta ja Muhos aina vuoteen 1766. Limingan vanhaan emäpitäjään kuuluivat 1700-luvulla Limingan lisäksi Tyrnävän, Temmeksen, Kempeleen ja Lumijoen kappeliseurakunnat. Suur-Iin pitäjään kuuluivat Iin lisäksi 1630 perustettu Haukiputaan kappeliseurakunta ja 1700-luvulla perustetut Kiimingin, Ylikiimingin ja Kuivaniemen kappeliseurakunnat. Myös Yli-Ii kuului Iin pitäjään. Suur-Kemin pitäjään kuuluivat Kemin lisäksi Simo, Tervola ja Rovaniemi, joka erkaantui omaksi pitäjäksi 1785.